torstai 16. tammikuuta 2014

Päivä 15: Keittiöpsykologiaa

Tarina Taisin puhua eilen omiani. Löysin tänään jotain vielä turhempaa keittiön laatikosta. Olen tainnut saada tämän esineen isältäni ja se on jäänyt täysin vaille käyttöä.

Syy luopua Kaatonokka? Pulloon? Need I say more? Eikö pullon idea ole ikäänkuin olla kaatonokka ja säiliö yhdessä? Vaikka lahjanantaja on minulle rakas, tuomiona on 'ei jatkoon'.

Päivän oivallus (tai enemmänkin pohdinta) Mistäköhän nämä kaikki turhaakin turhemmat keittiövälineet tulevat? Kuka niitä keksii? Ehkä me jollain tapaa ajattelemme, että mikä vaan keittiöön ja ruuanlaittoon kuuluva esine on automaattisesti hyödyllinen tai ainakin se vahvistaa identiteettiämme kätevänä koti-ihmisenä. Vaeltelemme Chez Mariuksen hyllyjen välissä ja pohdimme olemmeko niitä tyyppejä, joilla on kotona madeleine-vuoat vai Boston-shaker (itse olen jälkimmäinen). Aiemmin ruuanlaitto oli pakollinen paha ja jotain, minkä mieluummin jätti jonkun muun huoleksi, mutta nyt tästäkin on tullut osa identiteetinrakennusprojektiamme. Niinpä keittiössä puuhastelusta on tullut lähes taidetta ja tv-kokit ovat aikamme rock-tähtiä, joten ehkä palan tästä imagosta saa pelkän vispilän hinnalla. Ja onhan toki huomattavasti hyväksyttävämpää heilua vispilä ja viinilasi keittiösaarekkeen ympärillä kuin skeba ja bisse kädessä Tavastian takahuoneessa.

Päivän haaste Tuttu taiteilija postasi uusia töitään Facebookiin ja innokkaasti selailin ne läpi. Ihastuin niistä yhteen todella paljon. Olin jo innoissani laittamassa viestiä sen hinnasta kunnes jotain tapahtui. Tajusin vasta illalla, että onneksi homma jäi puolitiehen, sillä enhän minä aio ostaa tänä vuonna mitään. Tämä taisi olla ensimmäinen kerta kun ostamattomuus jäi hieman harmittamaan.

Onkohan tästä tulossa jo niin normaali olotila, etten edes muista ajatella asiaa? Sama on nimittäin tapahtunut tupakoimattomuudelle - en enää edes muista polttaneeni vaikka lopettamisesta on vasta reilu viisi kuukautta. Sinänsä todella hyvä juttu, mutta toisaalta harmittaa, etten muista aktiivisesti iloita onnistumisesta kun olen unohtanut koko homman.

Niiden, jotka voivat ostaa tänä vuonna jotain, kannattaa tsekata Ville Rädyn sivut (myös vaimonsa Milla maalaa hienosti).

Ville Räty: Way home (2012)







6 kommenttia:

  1. Mihin laitat nämä sinulle turhat, mutta ehjät ja käyttökelpoiset tavarat, joita et voi antaa kenellekään? Kaatopaikalle? Tavara ei tällä metodilla vähene kuin sinun kodissasi.

    Hyväntekeväisyyskirppareille (SPR, Fida jne.) voi viedä ehjää tavaraa ihan ilmaiseksi. Ehkä joku tuollaistakin kaatonokkaa voi oikeasti tarvita, jos sellainen on olemassa ja esim. isäsi on ajatellut sinun tarvitsevan moista...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Zara, kiitos kommentistasi.

      Minulla roikkuu luonnoksissa tästä aiheesta ihan kokonainen postaus, missä jaan vinkkejä tavarasta eroon hankkiutumiseen.

      Tämän kaatonokan ajattelin viedä muiden keittiötarvikkeiden ohella Fidaan. Aiempia tavaroita olen mm. lahjoittanut ystäville ja työkavereille sekä vienyt Uffille ja second hand-liikkeisiin. Olen myös hyvin tietoinen erilaisista muista kierrätysmahdollisuuksista jos ne ovat tarpeen. Jos sinulla on jotain hyviä ideoita niin jaa toki! Arvostan kovasti palautetta ja ideoita!

      Arvostan toki isäni ajatusta ja hän sen varmasti myös tietää. En vaan ole tätä esinettä tarvinnut viiteen vuoteen niin uskon, että parempi antaa sille uusi koti.

      Toki tavara ei maailmasta vähene suoranaisesti tällä metodilla, mutta ehkä kulutuksen vähentäminen ja siitä tietoisuuden lisääminen ainakin vähentää tavaran määrän lisääntymistä tulevaisuudessa. Tähänkin kuulen mielelläni ajatuksiasi.

      Ihanaa torstaita ja mahtavaa viikonlopun odotusta!

      Poista
  2. Hei,
    Tuo kaatonokka on kierrätysintoilijan unelmaesine, sillä kiinnittämällä sen 0,5l tai 1,5l limsapulloon saa kätevän kukkien kastelukannun tai oikeammin kastelupullon. Vie vähemmän tilaa ku normaali kastelukannu. Lisäksi se on jotain designia.
    Kaatonokka on muisto ja ostos eräältä työmatkalta, ostin sen Arlandan kentältä tuliaiseksi Elinalle.
    Toivottavasti joku keksii antaa sille uuden kodin.
    T Elinan isä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei isä,

      Kiitos ajatuksesta <3 Musta on kiva kun tuot mulle hassuja juttuja maailmalta :) Huolehdin, että se saa itselleen hyvän kodin!

      Poista