keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Päivä 29: Konferenssimuistoja ja C15-siivousta

Tarina Matkustin syksyllä 2010 Christchurchiin ANZMAC-konferenssiin. Reissu oli upea niin akateemikon kuin matkailijankin näkökulmasta. Reissulta käteen jäi huikeiden muistojen lisäksi myös tämä paperiklipsiteline (onko se edes sana?). Sinänsä hyödyllisempi matkamuisto kuin usein kaikille osallistujille jaettavat nylon-kassit, joille harvemmin löytyy mitään järjellistä käyttöä.

Syy luopua Vierailu Christchurchiin ja sen ympäristöön kahden maanjäristyksen välissä oli valtavan mieleenpainuva. Nämä henkeäsalpaavat maisemat ja mielettömät kokemukset tuskin unohtuvat vaikka luopuisinkin sieltä maailmanääristä kotiinkannetusta materiasta - etenkin kun tämäkin huippuhyödyllinen esine on kerännyt ansiokkaasti pölyä kirjahyllyssä viimeiset 4 vuotta.


Päivän oivallus Osallistuin aina yhtä innostavan Esa Saarisen luennolle Otaniemessä - suosittelen muutenkin kuin luennoitsijan räikeiden bleisereiden takia. Luennolla pohdittiin paljon kiinnostavia teemoja ja päällimmäisenä ehkä jäi mieleen kaunis ajatus siitä, että meillä kaikilla on potentiaalia paljon enemmän kuin mitä ensisilmäyksellä uskoisimmekaan.

Suoranainen oivallus - tai ehkä ennemminkin käytännön ohje liittyi Esan lanseeraamaan C15 tekniikkaan (vrt. Pomodoro), mikä vapauttaa uudenlaiseen ajatteluun sekä auttaa löytämään aikaa kirjoittamiselle.

Tähän liittyen pohdimme tauolla elämän suurten ja pienten haasteiden jakamista pienempiin osiin - onhan aivan eri asia aloittaa kirjoittamaan kirjaa kuin kirjoittaa 15 minuuttia siellä, 15 minuuttia täällä. Sama pätee myös ehkä nurkkien siivoamiseen - itselläni ainakin tällainen hidas siivoaminen tuntuu huomattavasti kivuttomammalta kuin koko kodin detoxaaminen tavarasta yhden viikonlopun aikana.

Päivän haaste Vaikka olenkin tyytyväinen tähän luomaani blogikonseptiin, mikä pakottaa minua keksimään päivän haasteita ja oivalluksia - alkaa haasteiden keksiminen tuntumaan vaikealta. Totesin juuri veljelleni, että ostaminen ei ylipäänsä enää edes käy mielessäni niin usein kuin kuukauden alussa. Toki tänäänkin moni asia on ollut haastavaa - aikainen aamuherääminen, pari visaista pulmaa töissä tai paikan löytäminen täydestä luentosalista - mutta onneksi sentään kuluttaminen ei ole aiheuttanut päänvaivaa. Hyvä näin - toivotaan, että sama linja jatkuu!

Viimeisenä kevennyksenä vinkkaisin vielä Esan kallonkutistuskoneesta, jonka avulla voit nopeasti selvittää keitä Ankkalinnan hahmoja muistutat eniten omilta luonteenpiirteiltäsi. Itse muistutan pääosin leikkisän ilkikurisia Aku Ankan veljenpoikia - löydä sinäkin sisäinen ankkasi.

3 kommenttia:

  1. Moi, ole vain armelias itsellesi :) eihän sinun ole pakko joka päivä kirjoittaa (vaikka täällä ruudun toisella puolella sitä odotetaankin, he hee...). Eikä formaatinkaan tarvitse olla sama... Jos homma ei toimi, niin uudistutaan tai luovutaan :) eikös?
    Itäkeskuksessa, UFFin tykönä on "aurkonkoinen hymy" päihdeongelmaisia tukeva keskus, ja he ottavat erittäin mieluusti vastaan vaatteita, myös alusvaatteita. Vaatelahjoituksen voi viedä paikan ollessa auki. Myös myllypuron kirkko, asunnottomien yöhön ottaa vaatelahjoituksia vastaan. Kokeile niitä. Kun itse tyhjensin kaappejani, lahjoitin vaatteet sinne. terv. vakkarilukija

    VastaaPoista
  2. Mulla on saman tapainen projekti menossa kuin sinulla, kutsun sitä 365-projektiksi. Mulla on vaan vihkossa numeroitu lista tavaroista jotka olen hävittänyt. En edes pyri miettiin joka päivä jotain, vaan kun kerkiän, listaan tulee useampi kohta kerralla. Ja mä oon laskenut vanhat meikit, rikkinäiset vaatteet yms. Nyt olen menossa kohdassa 54. Sun projekti on paljon hienompi, harkitset, pohdit ja analysoit. Todellakin ymmärrän, ettei joka päivä ole aikaa moiseen. Mutta toivottavasti jossain muodossa jatkat kirjoittamista. Olen meinaan 2. vakkarilukijasi ja odotan päivityksiäsi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi ihanat vakkarilukijat <3 Kiva kuulla, että jaksatte lukea mun juttuja internetissä :)

      En tosiaan ole luopumassa, päinvastoin nyt takaisin entistä innostuneempana!

      Tiina, hienoa kuulla, että sullakin on samanlainen projekti menossa. Eiköhän nämä kaikki ole yhtäläisen hienoja. Kaikki tehdään omalla tavallamme. Itse ainakin olen todella iloinen, että muutkin pohtivat omaa kuluttamistaan ja sen motiiveja. Meillä varmasti on muutenkin omat syymme siivota nurkkia ja tyyli vaihtelee sen mukaan. Tsemppiä projektisi kanssa - lopputulos varmasti palkitsee.

      Itsekin pohdin kovasti sitä, missä menee 'esineen' raja - onko hajonnut muuntaja päivän esine vai pitääkö sen olla jotain käyttökelpoista. Paha tietenkään vielä mennä sanomaan, mutta olen sen verran siivonnut aiemminkin että joulukuussa saattaa olla ylimääräiset esineet aika kortilla :)

      Ihanaa viikkoa teille, kiitos vinkeistä ja kannustuksesta!

      Poista