Päivä 8: Haaveilua ja ystävien ilahduttamista

Tänään olen viettänyt koko päivän kotona flunssan kourissa. Aikahan siinä käy todella pitkäksi. Tylsistyksissäni selailin keittiön pöydälle kertyneitä naisten lehtiä ja pohdin mitä kaikkea minulta jääkään hankkimatta. Aikani selailtuani totesin, että aika vähän.

Itselleni ainakin uskoisin, että vuoden ostolakko on selkeästi haastavampaa kuin 365 esineestä luopuminen. Kuten mainitsin aiemminkin, en tee vaate- tai muita ostoksia viikottain tai edes kuukausittain, joten ehkä kahdeksan päivää ostamatta mitään ei vielä itselleni tunnu kovin haastavalta. Ehkä etukäteen koin ennemmin haikeutta sitä kohtaan, että tulen menettämään kaikki hienot, uniikit löydöt, mitä yleensä teen matkustaessani tai kierrellessäni second hand-liikkeitä. Muoti, pukeutuminen ja kauniit asiat kuitenkin kiinnostavat minua, joten vähän jännittää miten onnistun vastustamaan niihin liittyviä kiusauksia.

Muistutan kuitenkin itseäni siitä, kaikkea ei tarvitse omistaa. Oikeastaan on jopa vapauttavaa iloita Célinen huikeista leikkauksista, ihailla Marnin hupsuja kokonaisuuksia ja fiilistellä Kenzon mielettömiä printtejä tietäen, että niitä ei tarvitse saada omaksi voidakseen nauttia niistä. Jatkan siis ihanaa haaveilua, ehtii sitä tehdä hankintoja ensi vuonnakin.

Tarina Tämän päivän esine on kesän lomamatkalla Barcelonasta 2009 hankkimani neule. Reissu oli aurinkoinen ja vietimme suurimman osan ajasta aivan muulla tavoin kuin kauppoja kierrellen. Jossain välissä ehdin kuitenkin eksyä myös vaatekauppaan ja ehkä hieman hätiköiden ostaa itselleni 'jotain pieniä matkamuistoja'.

Syy luopua Malliltaan neule on kaunis, laskeutuva ja ihan minun näköiseni. Kuitenkin sen väri ei ollenkaan sovi itselleni, joten se on jäänyt käyttämättä. Vaatekaappia läpikäydessäni löysin tämän ja tajusin, että se sopii täydellisesti ystävälleni Annabellalle. Ajattelinkin, että saan kaksi kärpästä yhdellä iskulla kun itse pääsen yhdestä esineestä eroon ja samalla ilahdutan jotain muuta.

Päivän oivallus 'Matkamuistojen' ostaminen näyttää olevan akilleen kantapääni. Ehkä jatkossa matkat kannattaisi muistaa huikeista kokemuksista ja valokuvista erilaisten virhehankintojen sijaan.

Päivän haaste Monena päivänä minun on ollut vaikea keksiä, mistä luopuisin ensimäisenä. Niin tänäänkin. Ehkä aloitankin tavaroiden karsimisen niistä asioista, joiden tiedän ilahduttavan läheisiäni. Samalla saan hyvin syyn sopia heidän kanssaan vaikka aamiaistreffit viikonlopulle.