Tänään olen lähinnä ollut onnellinen ja kiitollinen kaikista niistä ihanista, viisaista ihmisistä, joita saan tuntea. Näiden ihmisten kanssa saa niin nauraa vedet silmissä, puhua vakavista asioista kuin pallotella elämän suuria kysymyksiä. Tänäänkin nämä ihmiset ovat piristäneet päivääni niin monella tapaa. Kiitos siitä <3
Tarina Ostin laukun pari vuotta sitten Venetsiasta. Tammikuinen Venetsia oli upea - aurinkoinen ja kirpeä ilma yhdistettynä maltilliseen määrään kanssa turisteja. Vaeltelin pienillä kujilla, ajelin vaporettoilla, ihailin taidetta Guggenheimissa ja asuin palatsissa. Ja toki shoppailin. Matkasta jäi monta huikeaa muistoa niin elävänä mieleen kuin vaatekaappiinkin roikkumaan. Tämä veska ei kuitenkaan ehkä tainnut olla yksi niistä.
Syy luopua Musta nahkalaukku on malliltaan klassinen ja ihanan pehmeää nahkaa. Se sopii tyyliltään minulle, mutta se on hyvin samanlainen kuin muutkin mustat nahkalaukkuni. Mutta ei kuitenkaan yhtä ihana. Tästä syystä se jää aina käyttämättä - koska se ei koskaan ole paras vaihtoehto.
Päivän oivallus Liittyen ehkä myös edellisen postauksen pohdintaan, koskaan ei pitäisi ostaa kuin todellisia aarteita. Jos on jo yksi mieletön laukku, niin miksi ostaa toinen melkein yhtä hyvä?
Päivän haaste Itselleni oli hieman hankala myöntää, että olin sortunut virhearvioon laukkukaupoilla. Toisaalta, harmitusta vähentää hieman se, että laadukkaaseen laukkuun sijoittamistaan euroista osan voi saada takaisin viemällä sen myyntiin second hand-kauppaan, joita omassa naapurostostani löytyy useita.
Ihanaa alkua uudelle viikolle!
 |
| Sydämiä sähkökaapin kyljestä Berliinistä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti