Joku hämmesteli Facebookissa, että on surullista että tavarasta luopumisesta on tullut trendijuttu. Hänen mukaansa fiksun ostamisen pitäisi olla itsestäänselvyys. Sinänsä en voisi olla enempää samaa mieltä asiasta, tosin lisäisin vielä, ettei ostaminen määräänsä enempää ole ikinä fiksua vaikka kuinka keskittyisi laatuun ja käytettävyyteen.
Tämän lisäksi minusta on ilahduttavaa, ei niinkään surullista, että nykypäivän trendit ohjaavat ihmisten käyttäytymistä näin fiksuun suuntaan. Minusta ainakin on hienoa, että Nyt-liitteen artikkeli himoshoppaajasta herättää ihmisissä ennemmin järkytystä kuin ihailua tai että puhtaan, kasvispitoisen ruokavalion suosiminen on nykyään jopa muodikasta. Joku kommentoi myös aiemmin, että maratonin juokseminen on nykyään kuin jojot 90-luvun alussa - kaikilla aikaansa seuraavilla pitää olla sellainen vyönsä alla. Tämäkin on hieno juttu monella tapaa, kulutus suuntautuu kokemuksiin ja toisaalta tukee kokonaisvaltaista hyvinvoinitia.
Niinpä niin. Olisi toki hienoa, jos kaikki ostaisivat pelkästään tarpeeseen ja jättäisivät kurjat, kertakäyttöesineet ostamatta. Näin ei kuitenkaan ole - kiireeseen, budjettiin tai vaivattomuuteen vedoten teemme usein pitkällä aikavälillä kelvottomia kulutusratkaisuja. Toisaalta, myös 'järkevä kuluttaminen' voi olla yhtä turhaa ja toisaalta tavarapaljouden kannalta jopa vahingollisempaa kun tavarat eivät poistu käytöstä millään ja lisää esineitä kertyy jatkuvasti. Itse ainakin sorrun näistä molempiin.
Kuten aiemmin mainitsin, omat ostotottumukset ovat vuosien saatossa jo järkevöityneet, mutta parannettavaa löytyy edelleen. Paljon. Aivan valtavan huikeaa, että niin moni on mukana tukemassa ja tsemppaamassa tässä oppimisprosessissa.
Tarina Tämän päivän esine on pari saapikkaita, jotka ostin keväällä 2011 Berliinistä hauskan viikonlopun päätteeksi. Kengät ovat laadukkaat, hyvälestiset kokonaan nahkaa ja upean näköiset.
Ostin ne pienestä, minimalistisesta putiikista Mittestä. En ollut ostanut viikonloppuna muuta kuin Club Matea, joten ajattelin ansaitsevani jonkun mukavan matkamuiston. Mattamustat kengät näyttivät upeilta niin kiiltävän valkoisella hyllyllä kuin jalassani ja myös makutuomarini rohkaisi minua ostamaan ne, joten kengät päätyivät osaksi kokoelmaani sen enempää asiaa miettimättä.
Syy luopua Oikeastaan pieni ihme, että nämä kengät ovat jääneet lähes kokonaan käyttämättä. Ne ovat juuri tyyliseni ja hyvät jalassa, joten kaiken järjen mukaan niiden pitäisi olla yksi käytetyimmistä pareista. Toisaalta, koska ne ovat niin omaa tyyliäni, minulla on hyvinkin vastaavat parit muut kengät, jotka päihittävät joka kerta näimä kengät. Tämä on ehkä matkalta ostamisen suurin haaste, nopeat päätökset ja etäisyys omaan vaatekaappiin saa helposti aikaan virheostoksia - itse ainakin ostan helposti olemassaolevien esineiden tuplakappaleita tai jotain täysin omaan arkityyliini sopimatonta - toki tämäkin voi olla niin uhka kuin mahdollisuus.
Päivän oivallus Kerrallaan voi käyttää vain yhtä paria kenkiä ja melkein täydelliset mustat kengät jäävät aina kakkosiksi niille lemppareille.
Päivän haaste Erityisesti tällaisistä, kalliista ja lähes täydellisistä esineistä on todella vaikea luopua. Muistaessani paljonko maksoin tästä kenkäparista, pohdin josko minun tulisi kuitenkin vielä antaa niille mahdollisuus. Kuitenkin uskon, että ne tekevät vielä jonkun muun onnelisemmaksi.
Rauhallista sunnuntaita kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti