Ihania asioita ja aineetonta luopumista

Viikonloppu on sujahtanut ohi yhdessä hujauksessa upeiden tyyppien, hyvän punaviinin, muiden ja omatekemän ruuan, juhlien ja huikeiden suunnitelmien parissa. Hauskanpidon lomassa olen ehtinyt keskustella myös vakavammistakin jutuista sekä pohdiskella blogia. Kuulemma blogistani puuttuu draaman kaari - omasta elämästäni ei onneksi kuitenkaan, tosin taidan pitää sen silti edelleen täältä poissa.

Ihana valo Helsingin parhaalla kadulla

Moni on myös hämmästellyt sitä, miten ehdin työn, harrastusten ja sosiaalisen elämän ohessa päivittää blogia päivittäin. Alkuvuodesta tämä on sujunut vielä melko vaivattomasti kun flunssan takia juokseminen ja jooga ovat olleet tauolla. Nyt kun vihdoin pääsen kuitenkin palaamaan näiden rakkaiden harratusten pariin, on varmaan aikakin hieman tiukemmalla. Olen kuitenkin sitä mieltä, että jos (ja kun) on riittävän innoissaan ja sitoutunut niin aikaa kyllä löytyy. Toki se varmasti vaatii myös sen, että olen jatkossa entistäkin tarkempi siitä mihin aikani käytän.

Maria Veitola kirjoittaa uusimmassa Trendi-lehden kolumissaan siitä, miksi ei kannata syödä pahaa ruokaa, viettää aikaa huonossa seurassa tai pukeutua muihin kuin lempivaatteisiinsa. En voisi olla enempää samaa mieltä hänen kanssaan. 

"Pyrin käyttämään valinnan vapauttani kaikissa niissä asioissa ja tilanteissa, joihin voin vaikuttaa.

Elämä muuttuu sitä paremmaksi, mitä enemmän kokee, että itse hallitsee elämäänsä ja seisoo valintojensa takana. Arjen hyvät hetket kumuloituvat kaikkialle, ja pakollinen paska on helpompi kestää, kun itsellä on kokemus siitä, että elämässä on myös paljon kaikkea ihanaa.

Esimerkiksi täydellisen värinen vessaharja, lempiketsuppia jääkaapissa tai kävely sellaisen ystävän kanssa, joka saa sinut hehkumaan." (Maria Veitola, Trendi 1/2014)

Ihana Sigur Rós upeassa seurassa. Kiittäminen.

En kirjoita koko kolumnia tähän, vaikka mieli tekisi. Ehkä kuitenkin päällimmäisenä tästä jäi käteen ajatus, mikä on ehkä omankin projektini ytimessä. Elämää ja arkea ei kannata täyttää millään ikävällä tai yhdentekevällä - sikälimikäli asiaan pystyy itse vaikuttamaan - vaan jättää tilaa kaikelle ihanalle. Tehdä asioita, jotka edistävät omia tavoitteita ja hyvinvointia. Ympäröidä itsensä upeilla ihmisillä,  jotka saavat ylittämään itsensä, kannustavat eteenpäin ja ilahduttavat. Hankkia vain esineitä, jotka ovat kauniitä ja/tai käytännöllisiä. Harrastaa vain asioita, mistä aidosti pitää ja jotka tuottavat iloa. 

Kaikki ihanuus yhdessä kuvassa:juokseminen maailman upeimmissa maisemissa.

Tämä mielessä olen pohtinut sitä, voisiko luopumisprojektia laajentaa koskemaan myös muutakin ylimääräistä elämässä kuin tavaraa. Leeni Viio listaa blogissaan monia muita meille vahingollisia tapoja, mistä voisi harkita luopuvansa. Hesarissa kirjoitettiin jopa siitä, miksi luopua jostain Facebook-kavereista. Tekemällä tilaa elämäänsä ja päästämällä irti näistä aikaavievistä, energiaa kuluttavista tavoista ja tuttavuuksista voi raivata elämäänsä tilaa ja aikaa tärkeille asioille.  Ainakin itselleni nämä tärkeät asiat liittyvät ehdottomasti rakkaimpiin ihmisiin (myös itseen), urheiluun, blogiin ja työhön. Äkkiseltään asioita, mistä olisin valmis luopumaan olisi ylisuorittaminen, ylenmääräinen sosiaalisessa mediassa roikkuminen, turha murehtiminen, hetkittäiset negatiiviset ajatukset ja krooninen myöhästely.

Tähän on syytä palata vielä myöhemmin. Olisi kuitenkin kiinnostavaa kuulla, mistä sinä haluaisit luopua?

Kuvituksena kuvia ihanista asioista. Ihanaa alkavaa viikkoa!

Ihana aamusmoothie parhaan isän kanssa.