tiistai 18. helmikuuta 2014

Päivä 48: Kielitaidon kohentamista ja tajunnanräjäyttävää muotia

Tarina Tämän kirjan luin joskus vuoden 2008 tienoilla parantaakseni ruotsinkieltäni. Vaikka kirjan lajityyppi ei kuulukaan suosikkeihini, kielitaidon hiomiseen dekkarit ovat ihan parhaita - ne on kirjoitettu riittävän yksinkertaisella kielellä ja juoni on yleensä jokseenkin viihdyttävä. Tämäkin kirja täytti siis tehtävänsä - joskin melko nopeasti minua alkoi nyppimään se, että jokaisella sivulla jotain tapahtui 'yhtäkkiä' - ihan melkein lukiessa hengästyi kaikesta tästä vauhdista ja vaaratilanteista.

Syy luopua Päätin aloittaa kirjahyllyn karsimisen näistä pokkareista, joita en todennäköisesti ikinä tule lukemaan uudestaan. Ainakin viimeksi kirjat tekivät hyvin kauppansa työpaikan kahvihuoneessa, joten taidan kerätä näitä isomman pinon ja ilahduttaa nillä taas kollegoitani.



Päivän oivallus Maanantaiaamu alkoi upeasti Isabella Blown vaatekaappia ja elämäntyötä esittelevällä näyttelyllä Somerset Housessa. Blow työskenteli muodin parissa aina 80-luvulta lähtien ja hän toimi niin Philip Treacyn kuin Alexander McQueeninkin muusana ja 'löysi' useita aikamme huippumalleja. Hänen elämäntyönsä kuitenkin kalpenee visuaalidessa hänen omalle vaatekaapilleen. Näyttely esitteleekin upeita asukokonaisuuksia, jotka ovat kuin taideteoksia. Jos satut olemaan Lontoossa ennen maaliskuun 2., kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa.

Näyttelyn jälkeen jäin pohtimaan sitä, mitä oma vaatekaappini minusta kertoisi jos se asetettaisiin esille museoon. Ovatko siellä tällä hetkellä olevat asiat sellaisia, mistä toivon että minut muistetaan? Uskoisin, että suurimmaksi osaksi näin on, mutta on seassa edelleen monta melko yhdentekevää riepuakin.

Tämän pohjalta voisi jalostaa uuden säännön vaateostosten arviointiin tulevaisuudessa. Aina kun harkitsen uuden vaatteen ostamista, olisi syytä miettiä onko se riittävän erityinen ripustettavaksi museoon näytille. Jos vastaus on myöntävä, vaatteen ostamista voi ainakin harkita. Jos taas ei, miksi vaivautua.

Päivän haaste Olisin niin mielelläni ostanut matkamuistoksi näyttelyn pohjalta kootun kirjan, jonka upeiden valokuvien kautta palaisin mielelläni näyttelyn tunnelmiin. Hetken aikaa sitä haikeasti lehteiltyäni jätin sen kuietnkin hyllyyn ja ostin lohdutukseksi itselleni yhden postikortin, toivottavasti se kuitenkin sallitaan.

Taidan alkaa keräämään vuoden aikana listaa kirjoista, jotka haluaisin omaan hyllyyni. Vuoden lopuksi voin sitten käydä listan läpi ja tilata ne, joita edelleen kaipaan.

Toivottavasti teidän viikkonne on alkanut mukavasti! xx

Isabella Blown tyyliä esillä Somerset Housessa. 

3 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Mainio idea tuo listan kirjoittaminen ja hankintojen tekeminen vuoden päästä, jos vieläkin tahtoo listalla olevat tavarat! Mun projektiin ei tosin sisälly ostokieltoa. Vaatteita on pakko hankkia, koska vanhat ovat ajalta ennen raskautta ja täysin sopimattomia uuteen kroppaan. Ja tavaraa on pakko hankkia pojalle, joka tarvii koko ajan lisää vaatetta ja sänkykin pitää hankkia. Mutta ajattelin, että jos 365-lista täyttyy helposti, hävitän vielä yhden tavaran jokaista ostettua kohti ja siksi pidänkin listaa ostoksistani.

    Tän päivän ongelmana on ollut keksiä sijoituspaikka noin 50 cd-levylle, jotka karsimme cd-valikoimastamme. Olisiko kellään ideoita minne ne voisi laittaa?

    Lasketaanko muuten tiedostojen hävittäminen projektiin mukaan? Ois meinaan 365 jo täynnä. Yli 400 dokumenttia ja kansiota lähti pois, kun vähän "siivoilin" :)

    Onnistuin jotenkin säätään ekan kommenttini pois. Taidokas olen tänään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Toivotaan, että tuo asioiden listaaminen vähentää noista 'luopumiseen' liittyvää tuskaa. Ylipäänsä kiinnostavaa seurata, mitkä asiat oikeasti ovat sellaisia, että niitä jää haikailemaan.

      Sulla on kyllä ihan hyviä syitä hankkia uutta, itsekin samassa tilanteessa varmaan toimisin noin. Omankin ostolakon suhteen olen tehnyt päätöksen, että jos esim vanhat juoksukenkäni ovat aivan loppuun asti juostut niin en pilaa jalkojani tai lopeta rakasta harrastustani vaan ostan tilalle uudet vaikka vuotta olisikin vielä jäljellä.

      Tähän hätään en osaa keksiä loppusijoituspaikkaa CD-levyille - ottaisiko joku levykauppa tai antikvariaatti niitä vastaan? Tai joku ystävä? Itse olen vaan vienyt levyjä vintille talteen.

      Hyvä homma myös tietokoneen siivoilu - kaikki lisäjärjestys elämään on varmasti oikein tervetullutta!

      Upeaa viikkoa ja tsemppiä siivousprojekteihin!

      Poista